Valssi tanssitaidottomille, SuomiLOVEa

Joku sunnuntai-ilta satuin katsomaan ohjelmaa, jossa Jarkko Martikainen lauloi Valssin tanssitaidottomille. Kuulijoina oli pariskunta, jossa mies on menettämässä liikuntakykyään ms-taudin vuoksi. Pari tanssi laulun tahtiin ja samalla kuultiin myös heidän tarinansa. Täydellisen koskettavaa. En oo seurannu jokaista jaksoa, mutta jokaisella katsomiskerralla ohjelmassa on ollut hienoja tarinoita ja laulujen tulkintoja. Laulujen välityksellä ihmiset ovat yllättäneet rakkaitaan ja kertoneet heille, miten tärkeitä he ovat. Tällaista hyvänmielen tositv:tä todella tarvitaan! 

Tämän päivän Sibelius-talon konsertti oli loistava! Bändi toimii ja sovitukset ovat hienoja ja viimeisteltyjä. Konsertissa nähtäviin juttuihin oli käytetty aikaa ja vaivaa, kuten koko sarjaan. Ihanan myönteinen konsepti, joka ei kuitenkaan ole liian imelä tai laskelmoitu, vaan aito ja karhea niinkuin elämäkin. Ja rakkaus. 

Valssi tanssitaidottomille

"Yksi kaksi kolme, vaihtuu valssin askeleet
Ei ne taitu niinkuin vuodet ovat taittuneet
Painajaisten vierasväki saapuu irvimään
Ei ne osaa tanssia omissa häissäänkään

Vaan Feder Stairkin kademielin tanssii taivaassa
Hän tanssii niinkuin enkeli, mut kuollut on, ei voi palata maailmaan

Vanha herra kouheen tanssii loppuun rakkauden
Itse suosin jatkuvuutta siksi tanssi en
Jos vain toisten toiveita käyn täällä täyttämään
Niin sekoitan vain pahemmin jo valmiin sekopään
siksi muita selitysten syitä kuule et
Vain toisilleen on mies ja nainen, ja vain toisilleen tilivelvolliset
Tällä matkalla jossa näin

Ylämäessä tönin sua eteenpäin
Alamäessä vauhtias jarrutan
Vaikken kanssasi tanssimaan oppinut
Opin enemmän, opin sinut

Jotkut käyvät ulkokultaisuuttaan vaalimaan
Sääntökirjaan tartutaan kuin lapseen hukkuvaan
Kurttuotsien etiketin mukaan eletään
Ja jos se etiketti petti, sitten itketään
Kuka häissään oli päissään, aivan sama se
Kunhan matka yhteinen ei meiltä kesken jää matkan varrelle
Tällä matkalla jossa näin

Ylämäessä tönin sua eteenpäin
Alamäessä vauhtias jarrutan
Vaikken kanssasi tanssimaan oppinut
Opin enemmän, opin sinut

Ylämäessä tönin sua eteenpäin
Alamäessä vauhtias jarrutan
Vaikken kanssasi tanssimaan oppinut
Opin enemmän, opin sinut

Yksi lysti mulle nyt, kun kaksi on perhe
Siirto siitä mihin vain on mahtava erhe
Ja yhden väitteen vielä laulaa tanssitaidoton
Alkukangerrella saa, jos loppu kaunis on"

Read more at http://www.leoslyrics.com/jarkko-martikainen/valssi-tanssitaidottomille-lyrics/#jphuMFL7Pe5lEJx9.99

Kevättä (ja kesää!) Ikeassa

Mä sitte tykkään Ikeasta: tammikuun vipana päivänä on myynnissä jo pääsiäiskamaa, kevätjuttuja ja Sommar-lakanoita. Mä elän aina etuajassa, ja ärsyttävän räntäsateen keskellä oli ihana ostaa jo muutama juttu odottamaan uutta kotia ja toukokuuta! Toki siinä vaiheessa ku ohitettiin krookukset, jopa minä aloin miettiä, että nyt ollaan etuajassa. 

Kesä ja kärpäset, tulkaa jo!

Kävin tänään allekirjoittamassa uuden kodin kauppakirjan. Jostain syystä asuntokaupoissa on jotain tosi hienoa. Näin toisella kerralla ei enää jännittäny yhtä paljon kun ekaa asuntoa ostaessa. Asunnon pitäisi valmistua toukokuussa. Kiva päästä muuttamaan juuri keväällä. :) Ajatukset rupeaakin olemaan jo kevään ja kesän odotuksessa (ja varpaankynnetki lakattuna varmuuden vuoksi). Huomenna hieman Ikeaan kiertelemään. Alkuviikosta pääsen valitsemaan tapetteja ja laattoja!

Tänään juhlistettiin asiaa Runebergin tortuilla. Uus koti on aina uus alku jollain tavalla. Toivottavasti koti saa todistaa hienoja hetkiä. 

  Meinasin ostaa kevään ekat tulppaanit heti helmikuussa, mutta äiti ja isä ehti ensin. :)

Venyy, venyy

Oon tänä keväänä vähän vahingossa löytäny ittelleni kivan rentoutushetken keskelle viikkoa. Salin ohjelmassa ei oo keskiviikkoisin oikein mun mieleistä jumppaa, joten oon menny salille ja tehny siellä mielenkiinnon mukaan puolisen tuntia saliharjottelua. Käväisin vähän vahingossa HOT venyttelyssä ja tykästyin. Venyttely pidetään samassa lämmitetyssä salissa kuin shindo. Liikkeet on tosi hyviä istumatyöläiselle. Kivoja uusia ja toimivia venytyksiä sekä mukava ja pätevä ohjaaja.

 

Setin lopuksi oon istunu infrapunasaunassa puolisen tuntia. Pitkä aika mulle, mutta onneksi voi samalla lukea naistenlehtiä. Infrapunasaunan esite lupaa vaikka mitä hyötyjä ja mm. kovaa kalorinkulutusta. En oikein tiedä, uskonko kaikkea markkinointipuhetta, mutta saunan jälkeen on miellyttävän rentoutunu olo ja veri kiertää hyvin.  Nukun yleensäkin hyvin, mutta tän combon jälkeen nukun ku possu. 

Kivaa, että pienellä ajalla ja vaivalla saa viikolla nollattua pään työhuolista ja muistakin murheista. Lisäks on ihana päästä lämpöön talven keskellä, vaikka nyt ei kovia pakkasia olekaan! Rentouttaa jo, kun ajatuksissa palaa hot-saliin tai saunan lauteille. 

Tammikuun selätystä

En oo koskaan ollu kovinkaa suuri tammikuu-fani. Jotenki paluu arkeen jouluhössötyksen jälkeen on yleensä tuntunu tylsältä. Tänä vuonna tammikuu on rullannu yllättävän mukavasti: viime viikonloppuna oli tosi mukava yökerhokeikka Vaasassa. Tuli tanssittua pilkkuun asti ja oli hauskaa! Tänään puolestaan käytiin syömässä hyvin. Mitä vanhemmaksi tuun, sitä enemmän arvostan hyvää ruokaa, seuraa ja juomaa. 

Oon yrittäny kuitenki pysyä tasapainos. Oon vihkosessa tsekkaillu, että viikkoon sisältyy vähintään kolme puolen tunnin liikuntaa. Se ei oo paljon, mutta haluan päästä takasi liikuntarytmiin! Tähän asti on toiminu mukavasti, tosin viikonloppusin on saanu urakoida.

Yökerhokeikasta tuli muuten yllättävän julkinen. Siinä vaihees ku vanhempainillas tuntematon opiskelijan isä avaa keskustelun: "Olit jatkoilla Vaasassa", alkaa kummasti ja paniikissa kelata viikonloppuaan. Maailma on pieni... :)

Arki rullailee

On näköjään ollu hieman taukoa blogipostauksissa. Jotenki tammikuu rullailee niin normisti eteenpäin, ettei oo mitään erityistä päivitettävää. Tänään tosin lähdetään Vaasaan laittamaan kannat kattoon. Ikäviä uutisia on tullu jo tälleki vuodelle, mutta mun mielestä silloin pitää juhlia elämää. Joskus elämän tarkoitus on murheen karkoitus, ja tänään  on se päivä.

Vaikeinta elämässä on oppia
erottamaan sillat, jotka pitää ylittää
silloista, jotka pitää polttaa takanaan.

-David Russell

Pohojalaaset liikennesäännöt

Oon täälä avautunu road ragestani. Yks aamu töis just kerkesin valittaa työkavereille siitä, että piti ulkoiluttaa keskisormea heti aamusta. Poikien aamunavaus sitte osu ja uppos. :D

Pohojalaaset liikennesäännöt:

1. Jos joku menöö erellä, aja ohitte.
2. Jos joku yrittää ohitte, niin älä päästä.
3. Säästä vilkkua.
4. Ku liikennevalo vaihtuu nokkas erestä vihiriästä keltaaseksi, nin kiihrytä vauhtia. Kyl sä kerkiät
5. Ku jalankulkia tulee eressä suajatiälle, nii lisää vauhtia. Ei se sitte tuu.
6. Mutta jos se kumminki tuloo, nii polokaase kaasu pohojaan. Ettei jää kitumahan.
7. Ku joku hirasteloo erellä ja hakoo vaikka jotaki paikkaa, niin neuvo sille oikia osoote. Elikkä huura ohimennes sivuikkunasta, että: "Painu vittuhun!"
8. Oo varovaanen ruuhkaliikentees. Ettei kännykkäs lipsahra korvalta.
9. Ku joku yrittää sivutiältä ramppia myären isomman tiän liikennevirtaan, niin älä tee sille tilaa. Son joku kohomo.
10. Jos taharot ajella rauhassa kaupunkilla, niin lähäreppä paanalle vaan silloon, kun kaikki muukkin tapaa liikkua.
11. Jos jonkun auto menöö rikki ja pysähtyy etees, niin töötötä ja raivoa ittekses niin kauvan, että saat syränhalvauksen.
12. Jos haluat päästä nopiaa kaupunkin lävitte, niin hommaa polokupyärä ja aja jalakakäytävällä. Siälä saa päästellä lujaa.

Pyärääilijöölle:

1. Jos ajat polokupyärällä mumman kumohon, niin verä niska kyyryhyn ja polje pakohon. Kyllä sen joku siitä korjaa.
2. Pyärääle ykssuuntaasta katua vastavirtahan. Son jännää.

Jalankulukijoolle:

1. Kun polokupyärääiljä ajaa sivuuttes, niin murijaase sitä kyynärpäällä kylykehen, jos kukaan ei oo kattomas.
2. Viheltele ittekses, kattelet taivahalle ja oo tärkiän näköönen, ku kävelet karun ylitte päin punaasia.

Näilläki kulkupelellä on painettu Pohojammaalla. Take me back to Seventies... 

Rimakauhua ja rakkautta

Tammikuu tylsii. Tv:stä ei tule oikein mitään katsomisen arvoista. Ajattelinkin monen vuoden tauon jälkeen pistää Rimakauhua ja rakkautta-dvd:t pyörimään iltojen iloiksi.

Rimmareissa kolme pariskuntaa (Adam ja Rachel, Pete ja Jenny sekä David ja Karen) seurustelevat, eroavat, riitelevät, rakastavat, ystävystyvät ja miettivät vanhemmuutta, töitä ja seksiä. Dvd:n kannen mukaan kyseessä on draamakomedia, joka vuoroin itkettää ja vuoroin naurattaa. Pitää paikkansa. Sarjassa tulee ilmi elämän monet eri sävyt ja väärät, välillä oikeat ajoitukset. Parasta sarjassa on Adam (James Nesbitt).

Sheriffi

Käytiin eilen pitkästä aikaa leffassa keskellä viikkoa. Kyseinen leffa oli uusin Vares. Musta Varesten taso on vaihdellut ja odotukset ei ollu kovin korkealla. Netissä olleen taulukon mukaan ensimmäistä Varesta katsomassa oli 200 000 katsojaa, viimeisimpiä leffoja seurasi vain noin 70000 ihmistä.Sheriffi on ilmeisesti osa uutta kuuden Vareksen sarjaa.

Sheriffissä Vares tutkii ns keinumurhaa, kaksoismurhaa, jossa pariskunta on tapettu julmasti. Tutkimuksissa Vares joutuu yhä syvemmälle Turun alamaailmaan. Loppuratkaisu oli mun mielestä riittävän yllättävä. Itse tajusin murhaajan henkilöllisyyden vasta ihan viime metreillä.

Aika synkkää settiä. Tosin joskus liikuttiin ehkä vähän tahattoman komiikan rajoilla, kun henkilöhahmot olivat niin eriskummallisia. Leffa ja Vareksen tutkimukset kulkivat jouhevasti. Kelloa ei tarvinnut montaa kertaa elokuvan aikana villkaista. Ja Antti Reini on sopivan hot Vares. Ei mitenkään loistava, mutta ihan kattottava.  

Die Hard 4.0

Aikaa on kulunut ja John McClane on viettänyt rauhallista elämää. Nörtin noutokeikka osoittautuukin luultua hankalammaksi. Kohta John roikkuu jälleen hissikuilussa ja yrittää nuoren hakkeri Matthew Farrelin kanssa pelastaa Usa:n.

Elokuvassa terroristit pistävät tietoverkon ja sen myötä koko maan sekaisin. Terroristi myös luettelee McLanelle koko  tämän elämän, perheen, eläkekarttuman ja työhistorian verkosta. Leffan loppuvaiheessa McLanen tytär kidnapataan. Gennaro-McLane -keskustelua käydään jälleen.

Jotenkin tämä leffa on tummasävyisin DieHardeista. Terroristeilla on aseet helikoptereista hävittäjiin. Ihmisluonnosta ei varsinkaan tässä nelososassa anneta kovin auvoista kuvaa.

 Willisille DieHardit ovat olleet tuottoisia. Hän on netonnut loppupään filmeistä viisinkertaisen summan verrattuna ensimmäiseen leffaan.

Elokuva iskee ajankohtaiseen aiheeseen. Tällä hetkellä on menossa hyökkäyksiä pankkeja vastaan. Ilmeisesti lomailuun tylsiintyneiden koulupoikien juttuja. Pistää miettimään, kuinka haavoittuvainen Suomikin on, kun kaikki tieto siirretään verkkoon. Jokaisesta suomalaisesta saisi varmaan melko kattavan tietopaketin verkosta. Toivottavasti salaukset pysyvät hakkereiden edellä.

Vaihtoehtoinen juonitiivistelmä

Facessa alkoi näkyä outoja tykkäyksiä: uudelleen keksittyjä kirjojen otsikoita ja juonikuvauksia. Hihittelin niille ja luonnollisesti liityin ryhmään. Muutamia ihan loistavia vetoja: Tutkija ja kiroa!, Puppe kusessa ja huomattavasti enemmän k18 - kamaa. 

Musta tosi metka idea pitkille pyhille, jos alkaa tylsimään. Sivustolla on myös pysytty suht myönteisessä hengessä. Jos oisin äikän ope, niin tää ois mun opetuksessa kevennyksenä!

Ittekki oli pakko vähä askarrella. Pissakakka -linjaa ja rankempaaki kamaa ois syntyny aika helposti. Löysin kuitenki sisäisen siveydensipulini, ja tässä tuotokset omasta kirjahyllystä:

Kikka ja ope. Konstit ja keinot opetukseen. 

Puuha-Peten öiset seikkailut. Mitä tapahtuu, kun kamerat sammuvat? 

(Nonii, alkas olla vähä väsynyttä...)

Kypsä töihin

Joululoma on tänäkin vuonna kiitettävän pitkä. Työt on unohtunu kokonaisvaltaisesti. Eilen havahduin siihen, että voisin käydä kurkkaamassa työsähköpostia: en meinannu muistaa salasanaa. Yleensä joulu- ja kesälomalla tulee aina sellanen päivä, että ajatus työmaasta alkaa houkuttaa. Mulle se päivä tuli tänään. Oon nukkunu ja syöny yltäkylläisesti, nähny läheisiä ajan kanssa, kattonu elokuvia, (jopa) siivonnu kotia, kiertäny sopivasti (eli vähä) alennusmyyntejä ja yleisesti vaan ollu aikatauluttomasti.

Oon tyytyväinen siitä, että pidemmillä lomilla alkaa aina tulla jonkinasteinen hinku töihin, ehkä ihan terve merkki. Vaikka tiedän, että kyllä sitä seuraavaa lomaaki sitte taas jo odotan. Joku vuosi olisi ihana pakata kamat ja poistua välipäiviksi ja uudeksivuodeksi jonnekin lämpimään!!

Lumi melkein katos eilen, mutta tänään on onneksi pyrytttäny kunnolla. Talvi ohittuu paljo näpsäkämmin, kun on hanget korkeat nietokset ja lumen tuomaa valoa. Ihanaa, että mennään askel askeleelta kohti kevättä ja kesää. Suunta on oikea!

Time for that new year new me bullshit

Otsikko on facessa kiertäneestä kuvajaosta ja pitänee valitettavasti paikkansa. Ajattelin kuitenki yrittää tänä vuonna toteuttaa yhtä asiaa: myönteisyyttä. Voisin ajatella myönteisemmin itsestäni, toisista ja elämästä ylipäänsä. Viime vuosi oli hankala, mutta silti haluaisin enemmän oppia luottamaan siihen, että elämä kantaa.

Ensimmäistä kertaa lupausta testattiin, ku ajelin hyvällä kelillä Jyväskylästä kotiin. Ihan onnettomia idiootteja liikenteessä. Kaasupoljinta saa ja pitää käyttää!! Ajattelinkin poissulkea road ragen lupauksestani. Eipähän tuo raivoaminen ketään vahingoita. Oma verenpaine tosin saattaa tehdä melkoisia loikkauksia väärään suuntaan.

Uusi vuosi meni tosi kivasti Jyväskylässä ystäväperheen luona. Ehdin myös aattona treffailla toista ystävääni kaffilla: laatuaikaa! Jyväskylässä on muuten nykyään kivoja uusia kahviloita. Nikolainkulmassa oleva Wilhelmiina oli kivan olohuonemainen! Ja Jyväskylä tuttuun tapaan ihana. 

Hyvillä mielin tähän vuoteen!

Oon keväällä muuttamassa omaan uuteen kotiin ja muutenki tekemässä pesää (tosin valitettavasti yksin). Ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että matkustamista ja resuamista voisi vähentää. Tinan voi kuitenki tulkita lentokoneeksi tai merihevoseksi. Että kuinkahan vaan käy... :P 

Piirrä&arvaa: mun todellista epämukavuusaluetta seiskan kuviksella. Yllätyin kuitenki siitä, että jotain sain piirtämälläki viestittyä! En silti ajatellu maalauskurssille osallistua.